*

Arttu Karila

Lukukausimaksuista, Jäntistä ja suurten sukupolvien puhalluksesta

Kevättuulien mukana lukukausimaksut ovat rantautuneet Suomeen. Ainakin keskustelu niiden ympärillä on virinnyt. EU- ja ETA- alueiden ulkopuolisille suunnatut lukukausimaksut ehtivät olla käytössä vain yli vuoden kun keskustelu on jo laajentunut koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita. Tästä taisi joku joskus mainita jotain. Quod erat demonstrandum.

 

Rehtorit ja professorit ovat iskeneet hyvään saumaan aloitteellisuudellaan. Julkista keskustelua korkeakoulupolitiikasta hallitsee aivovuoto ulkomaille, huoli Suomen osaamisen tasosta, vertailu maailman huippuyliopistoihin, (korkea)koulutuksen perinnöllisyyden kasvu sekä valtionrahoituksen leikkaukset tutkimukseen ja koulutukseen. Tähän ratkaisuksi on kaivettu naftaliinista kestosuosikki lukukausimaksut. Ratkaisu, jossa kaikki voittaa? Ei nyt ihan näinkään.

 

Keskustelussa lukukausimaksuista tulee näkyväksi samat piirteet, kun Indeksimiehen eläkekeskustelussa: Nuoret sukupolvet ovat taas kerran joutumassa maksajan asemaan, korjatessaan vanhempien sukupolvien sotkuja. Taas kokeillaan kepillä jäätä ja katsotaan, olemmeko me nuoret hereillä. Nuorten velkataakan kasvattaminen henkilökohtaisella tasolla jo olemassa olevan julkistalouden velan lisäksi, tuntuu olevan hyväksyttävä kustannus tutkimustyön rahoittamiseksi.

 

Lähes hallitsevaksi vakioksi on syntymässä nykytyyli, jossa yritetään esiintyä kuin poliittiset ja ideologiset kysymykset olisivatkin itse asiassa puhtaan rationaalisia kysymyksiä. Vastaukset voi katsoa excel-taulukosta. Todellisuudessa ollaan erittäin periaatteellisten kysymysten äärellä: Onko koulutus tuote, josta yksilön tulisi maksaa, vai hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelu, joka on opiskelijalle maksuton? Onko meidän osallistuttava yhteisten korkeakoulujemme kustannusten kattamiseen kukin tulojemme mukaan, kuten nyt teemme? Onko koulutus yksilön oma investointi omaan menestykseensä vai yhteiskunnan investointi talouden, hyvinvoinnin, osaamistason ja sivistyksen lisäämiseksi?

 

Hyvinvointivaltion kannattajille (itseni mukaan lukien) vastaus on selvä, mutta kerrataan vielä: koulutus on investointi, josta hyötyy sekä kansalainen, että yhteiskunta. Ulkoisvaikutusten vuoksi valtion kannattaa tehdä kaikkensa, jotta esimerkiksi Suomessa koulutustaso saadaan nostettua mahdollisimman korkealle - hyödyt tulevat moninkertaisina takaisin kustannuksiin verrattuna. Tärkein peruste maksuttomuuden puolesta on kuitenkin arvopohjainen. Palaan tähän kirjoituksen lopussa.

 

Nyt jos koskaan Suomessa tarvitaan tulevaisuususkoa ylläpitävää politiikkaa, ja sitä ei ole vartiaisten ja vartioiden lannistava väsytystaistelu lukukausimaksujen puolesta. Onneksi julkistalouden professori Markus Jäntin esimerkki osoittaa, että edes ekonomistit eivät ole yhtä yksimielisiä asiassa kuin voisi mm. EVAn, Etlan ja rehtorien julistamisesta päätellä. Professori Jäntti nosti rohkeasti esille sen, että myös ekonomistien piirissä kyse voisi olla eksklusiivisesta, poissulkevasta keskustelusta. Ajatella.

 

Loppuviimeksi tärkeintä on periaate koulutuksen maksuttomuudesta. Suomessa tehtiin sotavuosien jälkeen perustavanlaatuinen ja aikaa hyvin kestänyt päätös siitä, että omien kansalaisten sivistämiseen ja osaamiseen panostava valtio menestyy aikakaudesta riippumatta. Maksuton koulutus luo pohjan tälle työlle. Koulutuksen arvostus on osoitus siitä, että yhteiskunnan katse on tiukasti tulevaisuudessa. Uskaltaisiko tähän loppuun jopa todeta, että onneksi lukukausimaksujen osalta päätösvalta on kansanedustajilla, jotka tekevät päätökset näkyvästi arvojensa perusteella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi tekee haasteellista yhteiskunnallista kokeilua.

Korkeat verot ja maksulliset palvelut. Lisäksi jatkuva velkaantuminen.

Odotan tuloksia suurella mielenkiinnolla.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Pitäisi alkaa selvittämään minne kaikkeen yliopistoissa menee rahaa ja mistä voi säästää? Eikä vain pudottaa määrärahoja, koska sillon ei turhasta säästellä..

Käyttäjän arttujekarila kuva
Arttu Karila

Toisaalta on tärkeää, että sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluilla on vapaus itse päättää työnjaosta ja omasta hallinnosta. Siihen ei välikäsiä kaivata. Vastuu tutkimuksen ja koulutuksen laadusta säilyy kuitenkin korkeakoulujen sisällä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Noo.. sit ei mahda mitään.. otetaan vaikka yliopistolta pois 10%.. ois voinut olla 5% jos eivät itse tahtoisi päättää..

Mutta siis oikeasti tälläisessä taloudellisessa tilanteessa rahoittajan pitäisi saada vähän päättää mitä sillä rahalla tehdään? Ja tietysti myös pitäisi yliopistojen miettiä onko kaikki tarjonta tärkeää juuri nyt? Lääketiede/ tekniikka on tärkeää mikäs muu? Sit vaan pois niitä jotka on vähemmän tärkeitä jotka eivät ainakaan synnytä tulevaisuudessa rahallista voittoa..

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Itse olen aikoinaan maksanut lukukausimaksuja - eivät ne korkeita olleet, mutta kuitenkin.

Lukausimaksujen puolesta on esitetty ainakin pari perustelua:

1) Koska opiskelu (tutkinnon suorittaminen) kannattaa tunnetusti yksilön itsensä kannalta (mukavammat työt, paremmat tulot), sitä voi pitää investointina omaan tulevaisuuteen. Miksi siis myös niiden, jotka eivät syystä tai toisesta halua opiskella, pitäisi maksaa näiden muiden koulutus verorahoillaan, kysytään.

2) Monet kansantaloustieteilijät ovat sitä mieltä, että ilmaishyödykkeitä ei kukaan arvosta. Tämä näkyisi siinä, että opiskelutahti on maksuttomassa koulutuksessa löysä. Raimo Sailas puhui aikoinaan "elämäntapaintiaaneista", mikä viittasi siihen, että vietetään leppoisaa opiskelijaelämää antamatta opintojen liiemmälti häiritä. Tilastot ja kokemukset kyllä osoittavatkin, että Suomessa opiskelu kestää keskimäärin pitempään kuin monissa vertailumaissa.

Lukukausimaksuja ei mielestäni tarvita kotimaisille ja EU-maista tuleville opiskelijoille, mutta olisi kiinnitettävä aikaisempaa enemmmän huomiota opiskelun kannustimiin. Esimerkiksi niin, että tuen saaminen vähenee asteittain, jos suorituksia ei kerry riittävästi.

Tällainen järjestelmä on jo meillä käytössäkin eli opintotuen saamiseksi opiskelijan on saatava aikaan tietty määrä suorituksia, saadakseen opintotukea.

Jos joku haluaa käyttää kymmenen vuotta normaalisti viisi vuotta vievään tutkintoon, hän saa mielestäni maksaa itse ylimääräisen opiskeluajan kustannukset - ellei viivytykseen ole hyväksyttävää syytä.

Käyttäjän arttujekarila kuva
Arttu Karila

1) Suomessa korkeakoulutetut maksavat muita korkeammista tuloistaan progressiivista verotusta. Tällä hyväosaiset antavat yhteiskunnalle takaisin. Tämä on muuten hieno juttu ja tästä pitää pitää kiinni.
2) Raimo Sailaksen opiskeluvuosista on jo muutama vuosikymmen aikaa. Opiskelijan arki on muuttunut dramaattisesti jo pelkästään tämän vuosituhannen aikana mm. opintoaikojen kiristämisellä ja opintotukikuukausien rajaamisella. Vuosittain lukuisille koulutusaloille on enemmän hakijoita kuin paikkoja. Tämä kertoo minun mielestä nimenomaan koulutuksen arvostamisesta.

Mainitsemasi "kannustimet" opintotuesta tosiaan jo löytyy.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

1) Hieno juttu. Mutta myös korkeakouluttamattomat veronmaksajat osallistuvat koulutusmenoihin. Juuri siihen viittasin.

2) Sailas oli valtiovarainministeriössä sellaisella näköalapaikalla, että hän pystyi tavallista paremmin seuraamaan vallitsevaa opiskelukulttuuria. Ei hänen tarvinnut muistella omia opiskeluvuosiaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
korjatessaan vanhempien sukupolvien sotkuja.

Puhutko nyt Alkio,multa-kepun vai miljonääri -kepun toimista? Isonikäpolven aikana koulutus tehtiin verovaroilla kaikille mahdolliseksi. Niin rikkaille kuin köyhille yhdenvertaisesti. Jopa pakko-Ruotsi kouluihin RKP ja opetusministeri J.Virolaisen lehmäkaupalla. Köyhäkin oppi väkisin Ruotsia.

Maksullinen koulu!
Vanhasen II-hallitus on pestannut amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Company ideoimaan Suomelle seuraavaa hallitusohjelmaa -07-11 kausille..

Tiettävästi kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa hallitusohjelmaan käytetään konsulttia. Yleensähän kai ajatellaan, että poliittiset päätökset tekee kansa, vaaleissa valitsemansa hallituksen välityksellä. Eikä siis edellinen hallitus konsulttifirman välityksellä.

McKinseyn-muistio-10
Koulutus
4) Opintoseteli –
5) Opetuksen maksullisuus muualta tuleville ja hitaasti valmistuville

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hyvä kirjoitus nuorelta kepulaiselta johon voi nuorena demarina hyvin yhtyä. Koulutuksen tasa-arvo ja omien mahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää.

Lukukausimaksujen sijaan on joskus esitetty maisteriveroa, jolla huolehdittaisiin siitä ettei kenenkään heikko taloudellinen asema estä opintielle lähtöä, mutta jos tulot ovat hyvät opintojen jälkeen, niin suhteessa opiskelun kestoon joutuu maksamaan saamansa julkisen investoinnin takaisin.

Sinänsähän meillä tosin jo on progressiivinen tulovero, joten voisi argumentoida ettei tällaiselle ole tarvetta. Kuitenkin, saahan moni suuremmat tulot ilman korkeakoulututkintojakin ja tutkintojen suoritusajoissa on suuria eroja.

Käyttäjän arttujekarila kuva
Arttu Karila

Progressiivinen verotus on kyllä hieno juttu ja luotan siihen, että porrastukset pitävät huolen siitä että jokainen maksaa yhteiskunnalle takaisin maksukykynsä mukaan.

Opintojen kestosta vielä: opintoaikoja suurempi ongelma on siirtyminen amiksista ja lukioista korkeakoulutukseen. Tähän onkin tällä hallituskaudella kiinnitetty huomiota mm. valmiina valintoihin -raporteilla.

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Maksullisuus ei kyllä ole mitenkään hyvä asia. Sitten voidaan miettiä koulutuksen volyymistä, mitenpaljon tarvitaan, minkä verran on aivoja koulutettavana. Nythän kehityksen nopuden takia raskaat koulutusohjelmat eivät vastaa mihinkään olemassa olevaan tarpeeseen.

Käyttäjän arttujekarila kuva
Arttu Karila

Volyymista: Tämän hetkinen, korkeakoulutuksen piirissä oleva sukupolvi on jo matalammin koulutettu kuin edeltävä. Tämä on väärä kehityssuunta. Korkeakoulutettujen työllistyminen on hyvällä tasolla ja "ylikoulutuksen" vaaraa ei pitäisi olla.

Korkeakoulujen haaste on pysyä ennen kaikkea työelämän kehityksen mukana. Iso juttu tulevaisuudessa on sen osaamisen tunnistaminen, jota ei koulun penkillä opeteta vaan jonka voi oppia vaikka järjestöjen arjessa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ennen Ammattikouluja väheksyttiin . Nyt kannattaa muistaa tämä kun hakee työtä:

-Ylemmän AMK:n suorittanut voi joutua mainostamaan osaamistaan: "Sen avulla arvostus nousee"
Moni ei tiedä, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto on saman arvoinen kuin yliopiston maisterin tutkinto. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi työnhakutilanteessa.

Tutkinnot 18.5.2017
YLE

Jk. "Maisterijätkiä" ja naisia on eduskunta pullollaan ,kirjalukeneita jolla ei ole käytännön kokemusta ko. titteliinsä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

On tähänkin ratkaisu:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237175-l...

Executive summary: vain ensimmäinen tutkinto maksuttomaksi

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mistutan vain, että nämä viimeisimmät koulutussäästöt on toteutettu Keskustan ja Kokoomuksen johdolla. Asia on mitä suurimmassa määrin poliittinen vasemmisto-oikeisto akselilla, eikä suikaan sukupolvien välinen epäpolittinen tulos, jonka taustana muka on suurten ikäluokkien ahneus.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Asia on mitä suurimmassa määrin poliittinen

Päätös minkä teki Vanhasen II-hallitus EU.

Julkisenpuolen säästöt.
Kunta ja koulu-uudistus.
Alkoi kuntaministeri M.Kiviniemen johdolla-07-10
Risikko kok
Virkkunen kok
Sarkomaa kok

Jatkoi Tölli kesk. Gustafson sdp,Kiuru sdp,Virkkunen kok,Graan-Laasonen kok.

Meillähän ei ole julkisella puolella velkaa? Meillähän ei laske syntyvyys koko aika ja näin koulujen tarve pienenee.Isonikäpolven ajoista.
Meillähän ei opetus ja TEM virkamiehet laske vuosien päähän koulutukset tarvetta työelämään ?
Kepuhan ei aloittanut yliopistojen henkilökunnan irtisanomisia?

Kuittasiko PM Kiviniemi 20.3-11 EU kilpailukyky-sopimuksen ?
KL 20.3-11
Johon kuului julkisenpuolen säästöt /KIKY ym.

McKinseyn ohjeet kuntien yhtiöittäminen tulosvastuulliseksi. esim.opistoja (ei peruskouluja)

Käyttäjän arttujekarila kuva
Arttu Karila

Koulutusleikkausten kierre alkoi vuonna 2012. Tämä on hyvää muistaa ja pitää jokaisen itselle rehellisenä: yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei ole ollut valmiina tekemään periaatekysymystä koulutusleikkauksista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Nythän on niin että suunnitelma lyötiin lukkoon jo-07 j Kepu,kok,rkp,vihr. Ja nyt on joka puolue ollut osapuolena tuohon.

Opettajapäivät
Hyvät rehtorit,
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007 - 2012 ennakoi tulevaa yhteiskuntakehitystä ja sen koulutustarpeita.
Opetusministeri Sari Sarkomaa -08

Kiviniemen hallitus!
03.02.2011 Seuraavalle hallituskaudelle -11-15
Leikkauslista
Seuraava hallitus tekee valtion budjettiin vähintään kahden miljardin leikkaukset verrattuna tämän vuoden noin 50 miljardin euron budjettiin. Puolueet ja varsinkin vaalikentillä kiertävät kansanedustajaehdokkaat saattavat luvata muuta, mutta etujen leikkauksia ja verojen korotuksia tulee.
mm.
opintotukea leikataan,
yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta supistetaan
Sav.sanom.

Oliko sitä velkaa vai ei?

Toimituksen poiminnat