Arttu Karila

Kuka turvaisi miljonäärien perusoikeudet?

Juha Sipilän omaisuus ja siitä johtuvat kytkökset ovat taas viikon puheenaihe. Iltalehti (10.1.) nosti uusimpana esille pääministeri Sipilän johtaman vienninedistämismatkan Intiaan, jossa mukana ollut yritys Chempolis ilmoitti 110 miljoonan euron tilauksesta matkan viimeisenä päivänä.

Sipilän yhteys yritykseen on hänen lastensa 5 prosentin omistusosuus Chempoliksesta.

Myöhemmin Yle (10.1) uutisoi, että samainen Chempolis oli talousvaikeuksissa ollessaan saanut pääosin valtionyhtiö Fortumilta 6 miljoonan euron sijoituksen. Pääministeri Sipilän Fortumiin kytkee hänen roolinsa valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.

Toivottavasti tämä oli nyt tässä.

Toivottavasti mediaa pian kaksi kuukautta hallinnut aihe on opettanut, miten siirrytään merkittävän omaisuuden haltijasta merkittävän poliitikon rooliin - ja toivottavasti valtaosa Suomen kansasta on tulevaisuudessa valmistautuneempi valitsemaan niin varattoman kuin  myös miljonäärin hoitamaan yhteisiä asioita.

Toivottavasti kohuista huolimatta miljonäärit uskaltavat myös tulevaisuudessa asettua ehdolle yhteisten asioiden hoitajiksi.

Parin vuoden takainen Sipilä -hype ja sitä nyt seurannut julkinen todistus pääministerin ihmisyydestä, eivät ole olleet maltillista keskustelua. Ääripäätä on seurannut toinen ääripää.

Miljonäärit ovat ihmisiä ja kansalaisia siinä missä me “muutkin”.

 

Perustuslaki on nostettu syksyn aikana myös useasti esille.

‘’Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan’’ todetaan Suomen perustuslain 14 pykälässä.

Tämä turvaa muiden pykälän kirjauksien tukena jokaisen kansalaisen osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä on osa kansalaisen perusoikeuksia.

Jos empiirinen pääministerin ihmiskoe on jotain osoittanut niin sen, että Suomen kokoisessa valtiossa on vaikea olla samaan aikaan sekä ministeri, että monimiljonääri.

Tämä ei ole kestävä tie eikä kansakunnan etu.

Nyt olisikin selvitettävä, miten merkittävien poliittisten vallankäyttäjien toimenkuvaa voidaan tukea niin, ettei tulevaisuudessa ministerin enon tai kälyn tarvitse toimia uhrilampaana ja luopua omistuksistaan yhteisen hyvän vuoksi, mahdolliset jääviysepäilyt estääkseen.

Pieni maa tarvitsee jokaisen, vapaaehtoisesti omaa aikaansa yhteisten asioiden eteen tarjoavan kansalaisen.

Se on sekä kansakunnan etu, että miljonäärien perusoikeus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Itse olisin kiinnostunut siitä että millaiset päätökset katsotaan oman edun tavoitteluksi tai suosimiseksi. Onko esimerkiksi eläkkeiden korottaminen hyväksyttyä jos sukulainen saa eläkettä? Entä työttömyyskorvauksen korotus kun veljenpoika nauttii sitä?

Olin Talvivaarassa töissä muutama vuosi sitten ja sain hyvää liksaa. Onneksi sukulaisia ei ole eduskunnassa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hassu otsikko. Eikö kaikissa yhteiskunnissa miljonääri ole käytännössä lakien yläpuolella? Virkamiehet, poliitikot, toimittajat ja kaikki muutkin pystyy riittävällä summalla ostamaan puolelleen. Lisäksi voi hankkia maan parhaat lakimiehet puolelleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, miljonäärillä lienee perusoikeudet kuin muillakin, mutta myös hänen pitäisi noudattaa lakia. Esteellisyyden osalta muuten laissa puhutaan osallistumiesta asian käsittelyyn, ei pelkästään päätöksistä.

Virkamiehen esteellisyydestä todetaan laissa seuraavaa:

27 §
Esteellisyys

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.
28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Pekka Pylkkönen

Eli esimerkiksi sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia eivät saa käsitellä henkilöt jotka joko saavat tai joiden lähipiiri saa niitä. Tämä rajaa kaikki suomalaiset sosiaaliturva - asioiden käsittelyn ulkopuolelle sillä kaikki joko nauttivat sitä tai tulevat nauttimaan sitä.

Ymmärrän hyvin esteellisyyssäännökset, mutta selvästi näitä ei voi lukea kuin piru raamattua. Aika pitkälti jokaiseen poliittiseen päätökseen löytyy suuri joukko hyötyjiä ja häviäjiä. Vaikka kannatankin yksiselitteistä lainsäädäntöä, kuinka sellaisen kirjoittaa tähän asiaan? En näe sitä mahdollisena joten arvioin kutakin asiaa yksilöllisesti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka,
ymmärrän mitä haet, mutta ei noita nyt ainakaan tuolla lailla ole tulkittu toistaiseksi. Itse tulkitsisin aika paljon tapauksista pois oheisen kohdan perusteella:
"jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;"

Nimenomaan tuo "erityistä" poistaa paljon, jos asia koskee vaikka kolmeasataatuhatta suomalaista, niin ei voitane puhua erityisestä hyödystä?

Toistaiseksi ei esimerkiksi olla nostettu pöydälle, perintö- ja lahjaveron alennuksia vaikka ne ovat suuremmat isommille summille ja voivat hyödyttää Sipilää varojen siirrossa lapsilleen. Päätös kuitenkin koskee niin laajaa joukkoa ihmisiä, ettei mielestäni voida hänen katsoa olleen esteellinen.

Rajanveto on hankalaa, mutta on mielestäni kuitenkin aika eri asia, kun kyse on sellaisten yritysten liiketoiminnasta, joissa lapset ovat sijoittajina.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Talvivaarassakin hyötyjinä on ollut satoja yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä. Sitä rahoittamassa ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet, ennen Sipilääkin. Mielestäni on hyvin kaukaa haettua että nimenomaan tämä yksi rahoituspäätös olisi tehty jotta Sipilän sukulainen hyötyy.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Voit olla oikeassa ja tähän myös lopulta päädytään. Erikoista kuitenkin että 2/3 Fortel Investin sijoituskohteista on hyötynyt, pitäisköhän vilkaista sitä kolmattakin? ;-)

Minä taidan odotella noita tutkinnan tekeillä olevia päätöksiä asiasta, en osaa itse päättää..

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Voiko ay-liikettä lähellä oleva henkilö olla päättämässä sille annettavasta verovapaudesta. Voiko henkilö olla päättämässä Veikkauksen rahojen jakamisesta itseään lähellä oleville järjestöille. Voiko .... Julkisen rahan jakamisen kohdalla näitä jääviyskysymyksiä löytyisi vaikka kuinka paljon. Ja summat ovat monin verroin suurempia. Varsin ymmärrettävästi nämä marinit ja kumppanit eivät kuitenkaan niitä kysymyksiä tee, koska ne osuvat aivan liian lähelle heidän omia etujaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Niiden kysymysten aika lienee silloin, kun on hallitus, jossa on ay-liikettä lähellä olevia henkilöitä ja jos he tekevät ay-liikettä hyödyttäviä lakeja. Nyt mennään näillä. Muistaakseni Suvi Linden erosi 2002 annettuaan tukea golfkentälle, josta omisti osakkeen. Kyse oli 17 000 euron avustuksesta.

En tiedä kuinka kaukaa mennesiyydestä on päätös ay-liikkeen verovapaudesta, veikkaan että kaukaa ennen nykypäättäjiä.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Vain kohtaa 7 voitaisiin käyttää kohtana jolla voitaisiin sanoa Sipilän olevan jäävi näissä asioissa.

http://www.uva.fi/fi/blogs/expert/puuvillatehtaan_...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lapsethan hyötyvät isänsä tekemistä ratkaisuista sijoitusyhtiön kautta. Jos tossa jääviyden peittämisessä toimisi tollainen "sijoitusyhtiö-inteface", se tarkoittaisi, että kaikkien kannattaisi jääviyden vuoksi viritellä samanlainen kuvio. Silloin jääviys pysähtyisi siihen rajapintaan, mutta hyöty valuisi kätevästi siitä läpi.

Toinen "ovela" viritelmä on velkakirjojen käyttö osakeomistuksen sijaan siten, että velanottaja maksaa velan osakkeina ennalta sovitulla vaihtosuhteella. Sillä pystytään kiertämään osakeomistusten ongelmallisuus. Eli tavallaan ei omisteta osakkeita, mutta kuitenkin ne ilmestyvät sijoitustilille heti kun velallinen maksaa velan. Onko tässä tarkoituksessa Sipilä velan antajana toiminut, se on sitten toinen juttu.

Toimituksen poiminnat